på svenska
Takaisin etusivulle


  riistaweb



Suomi riistamaana


Suomi on etelä-pohjoissuunnassa noin 1 200 kilometriä pitkä ja itä-länsisuunnassa noin 600 kilometriä leveä maa. Maamme pinta-ala on 338 145 neliökilometriä, josta on metsiä 69 prosenttia, maatalousmaata 8 prosenttia, muita maa-alueita 13 prosenttia ja vesialueita 10 prosenttia. Metsien eteläisin osa kuluu lehtimetsä-, pääosa havumetsä- ja pohjoisimmat osat tundravyöhykkeeseen.

Suomessa on erittäin runsaasti vesistöjä ja pelkästään järviä on 188 000. Merellinen saaristo on kaunis ja runsassaarinen. Suomenlahden ja Pohjanlahden saaristoalueilla on yhteensä 81 000 saarta.

Suomen pohjoisen sijainnin ja pituuden vuoksi riistan elinolosuhteet vaihtelevat huomattavasti eri alueilla. Karu luonto ja ankara talvi tarjoavat elinmahdollisuuden vain suhteellisen harvoille riistaeläinlajeille. Riistatiheydetkin jäävät paljon pienemmiksi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Varsinkin pienriistaeläinkantojen runsaudet vaihtelevat voimakkaasti vuosittain.

Tärkeimpiä riistaeläimiä ovat metso, teeri, pyy, riekko, metsäjänis, rusakko, hirvi ja valkohäntäpeura sekä vesilinnuista heinäsorsa. Turkisriistana metsästetään kettuja, supikoiria, mäyriä, minkkejä, majavia, piisameita ja näätiä. Suurpedoista pyydystetään karhuja, susia ja ilveksiä.

Riistaeläimet Suomessa

Metsästysajat

Suomessa on lähes 300 000 metsästäjää, jotka maksavat riistanhoitomaksun (= metsästyskortin) vuosittain. Naismetsästäjien osuus tästä määrästä on kolme prosenttia. Suomen kansalaisista kuudella prosentilla on metsästyskortti, joten väkilukuun suhteuteuttuna Suomessa on eniten metsästäjiä koko Euroopassa

Voidakseen metsästää Suomessa


on jokaisen metsästävän henkilön hankittava
  • suomalainen metsästyskortti;

  • metsästysoikeus tai maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan myöntämä metsästyslupa;

  • oikeus pitää hallussa ampuma-asetta;

  • hirvieläinten ja karhun metsästyksessä tarvittava ampumakokeen suorituskortti;

  • tiettyjen riistaeläinten osalta pyyntilupa