Metsästäjäin Keskusjärjestö

Pyyntilupahallinto

Riistanhoitopiirit ovat toimialueensa lupaviranomaisia.

Metsästyslainsäädännössä riistanhoitopiirille on määritelty myöntäväksi seuraavia lupia:

Pyyntiluvat eräiden riistaeläimien metsästykseen (esim. hirvieläimet, ks. hirvieläinten pyyntilupamaksut)

Luvat poiketa suurpetojen ja saukon (rauhoituksesta

Poikkeusluvat eräiden vahinkoa aiheuttavien riistaeläimien
tappamiseen rauhoitusaikana

Rauhoittamattomien lintujen tappoluvat pesintärauhoituksen aikana

Luvat poiketa koirien kiinnipitosäädöksistä

Luvat majavanpadon sekä majavan ja piisamin asutun pesän purkamiseen

Riistanhoidolliset luvat sekä luvat ääntä synnyttävän laitteen käyttöön

Riistanhoitopiirien sivuille

Poikkeusluvat, joiden myöntäminen ei kuulu riistanhoitopiirin toimivaltaan, käsittelee Maa- ja metsätalousministeriön riistaosasto.

Poliisilla on poliisilain perusteella oikeus myöntää lupa rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen silloin, kun eläimen aiheuttaman äkillisen merkittävän vahingon tai ilmeisen vaaran torjuminen sitä edellyttää, eikä metsästys- tai luonnonsuojelulain poikkeuslupien hankkimiseen ole aikaa. Tällöin vaaraa aiheuttaviin eläimiin voidaan soveltaa rikoslain pakkotilasäädöksiä. Ottakaa tällaisessa tapauksessa yhteyttä poliisiin!

Riistaeläimiin kuulumattomat nisäkkäät ja linnut ovat luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja koko vuoden. Ongelmatilanteissa pyydetään ottamaan yhteyttä alueellisen ympäristökeskukseen

Riistaeläimet, joiden metsästyksessä tarvitaan pyyntilupa
Seuraavien riistaeläinten metsästykseen on saatava pyyntilupa:
hirvi, saksanhirvi, metsäpeura, valkohäntäpeura, kuusipeura, japaninpeura, euroopanmajava, itämeren norppa ja halli. Peltopyyn metsästyksessä vaaditaan pyyntilupa muualla kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiirien alueella.

Lisäksi,jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilymistä, voivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistanhoitopiirit myöntää 10.4. - 21.5. välisenä aikana luvan rajoitetusti poiketa allin sekä uros haahkan, telkän tukkakoskelon ja isokoskelon yleisistä rauhoitusajoista.

Lupa poiketa suurpetojen ja saukon rauhoituksesta
Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain riistanhoitopiirikohtaisesti enimmäismäärän myönnettävistä pyyntiluvista. Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilymistä, voi riistanhoitopiiri myöntää pyyntiluvan karhulle, sudelle ilvekselle ja saukolle kiintiönsä puitteissa. Vahinkoa aiheuttavan ahman pyynnistä päättää Maa- ja metsätalousministeriö.

Poikkeusluvan hakeminen vahinkoa aiheuttaville riistaeläimille rauhoitusaikana
Lajeja, joille riistanhoitopiiri voi myöntää pyyntiluvan silloin kun ne aiheuttavat rauhoitusaikana merkittävää vahinkoa viljelyksille tai metsätaloudelle, ovat metsäkaurisuros (16.6.-31.8.) ja (1.2.-15.5.) sekä metsäkaurisnaaras ja -vasa (1.2.- 31.8.), kanadanmajava (1.6-19.8.), villikani, rusakko ja metsäjänis (1.3.-31.8), kanadanhanhi ja merihanhi (1.6.-19.8.) ja sepelkyyhky (1.6.-9.8.)

Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat
Pesimäaikainen rauhoitus:
Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas ovat rauhoitettuja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä 1.4 - 31.7. Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiireissä 1.5. - 31.7. sekä muualla maassa 10.3-31.7. Harakan rauhoitusaika on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiireissä 10.4-31.7. sekä muualla maassa 1.4-31.7.

Yllämainittujen rauhoittamattomien lintujen pesimäaikainen rauhoitus perustuu EU-lainsäädännön vaatimuksiin.

Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat vahinkoperusteisia
Rauhoituksesta voi poiketa riistanhoitopiirin myöntämällä erityisluvalla. Kyseessä on poikkeuslupa, joka voidaan myöntää, jos yllämainitut rauhoittamattomat linnut aiheuttavat vahinkoja elinkeinotoiminnalle, muulle eläimistölle tai ne aiheuttavat terveydellisiä tai hygieenisiä haittoja.

Koirien irtipitoluvat
Koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi riistanhoitopiiri voi antaa luvan poiketa kiinnipitovelvollisuudesta 1.3.-19.8. välisenä aikana. Tällöinkin kouluttamisen tai kokeen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä.

Hirvikoiraa saa kouluttaa metsästysoikeuden haltijan luvalla 20.8.-31.12. Muuhun metsästykseen käytettävää koiraa saa vastaavasti kouluttaa elokuun 20. päivästä helmikuun loppuun. Kokeen ja kouluttamisen on tapahduttava riistaeläimiä vahingoittamatta.

Riistanhoidolliset luvat
Riistanhoitoa tai eläinten tarhaamista varten on metsästysoikeuden haltijan mahdollista hakea lupaa riistaeläinten elävänä pyydystämiseen tai munien ottamiseen. Hakijan tulee selvittää haetun toiminnan syyt ja käytettävät menetelmät. Lupa on mahdollista myöntää ainoastaan mikäli siitä ei aiheudu merkittävää haittaa luonnonvaraisille riistaeläinkannoille.

Ääntä synnyttävän laitteen käyttö
Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua vahingon estämiseksi ole, voi riistanhoitopiiri antaa luvan ääntä synnyttävän laitteen käyttöön rauhoittamattomien lintujen pyydystämisessä.