Metsästäjäin Keskusjärjestö

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta
(616/93)

1§
Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä tai toimii metsästyslain (615/93) 28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana, on metsästysvuosittain suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu. Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä taikka vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistys antaa metsästyskortista pyynnöstä maksajalle jäljennöksen.
(1.1.2002/( /2001)Riistanhoitomaksun vahvistaa valtioneuvosto, ja maksu on enintään 50 euroa metsästysvuodelta.

2§
Ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto riistanhoitoyhdistyksen tai riistanhoitopiirin asettamalle tutkijalle. Tutkijan päätökseen tyytymätön voi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan saattaa asian tutkijan asettaneen riistanhoitoyhdistyksen tai riistanhoitopiirin ratkaistavaksi. Tarkemmat määräykset tutkinnosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään.

3§
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää:
l) Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten käyttö- ja pääomamenoihin
sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksena aiheutuviin menoihin;
2) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistämiseen; sekä
3) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin;
4) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistus-
työhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien hankkeiden tukemiseen ja
5) maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden
toteuttamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetun määrärahan käytettäväksi 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä määrärahan käyttämisestä.

4§
Hirvieläimen metsästykseen tarvittavasta metsästyslain 10 §:ssä tarkoitetusta pyyntiluvasta on luvan saajan suoritettava kultakin kaadetulta hirvieläimeltä valtiolle maksu (pyyntilupamaksu). Maksu on suoritettava viimeistään seitsemän päivän kuluttua hirvi-eläimen metsästyskauden päättymisestä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
(1.1.2002/( /2001)Pyyntilupamaksun suuruus on enintään 135 euroa, ja maksun vahvistaa valtioneuvosto.

5§
Jos pyyntilupamaksua ei suoriteta määräajassa, on poliisipiirin päällikön pantava se maksuun. Maksuun pantu pyyntilupamaksu saadaan periä ilman eri tuomiota tai päätöstä.

6§
Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvi-eläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.

7§
Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 3 §:ssä tarkoitettujen varojen käyttämisestä ja niiden myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä pyyntilupamaksujen perimisestä.

7a§
(23.12.1999) Metsästäjäin keskusjärjestö pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla metsästäjistä rekisteriä (metsästäjärekisteri), jota käytetään metsästäjien koulutuksen suunnitteluun ja neuvontaan, metsästyksen valvontaan sekä metsästys- ja riistan-hoitotoiminnan käytännön järjestelyihin sekä metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvien muiden tehtävien hoitamiseen ja tilastojen laatimiseen. Lisäksi rekisteriä käytetään riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kokonaismäärän sekä metsästäjille lähetettävän riistanhoitomaksun tilillepanokortin osoitteiston selvittämiseen.
Rekisterinpitäjä voi antaa sivulliselle toimeksiantona suoritettavaksi rekisterinpitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä.

7b§
(23.12.1999) Metsästäjärekisteriin merkitään kustakin metsästäjästä seuraavat tiedot:
l) metsästäjän täydellinen nimi, osoite, kotikunta ja henkilötunnus;
2) suoritetut riistanhoitomaksut vuosittain;
3) metsästysvuosi, jota suoritettu maksu koskee;
4) se riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen metsästäjä on; sekä
5) tiedot metsästäjäin ryhmävakuutuksesta. Henkilö, joka ei ole suorittanut riistanhoitomaksua viitenä
edellisenä vuotena, poistetaan rekisteristä.
7c§
(23.12.1999) Rekisterinpitäjä saa luovuttaa metsästäjärekisterin tietoja 7 a §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamista varten maa- ja metsätalousministeriölle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle ja muille
viranomaisille, riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille sekä metsästäjäin ryhmävakuutusta hoitavalle vakuutuslaitokselle. Rekisterinpitäjä voi kohtuullista maksua vastaan luovuttaa rekisteriin merkittyjen henkilöiden nimi- ja osoitetietoja myös metsästysalan suoramarkkinointiin, jollei rekisteröity ole sitä kieltänyt.
Rekisterissä olevien tietojen käsittelystä on muutoin voimassa, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.

8§
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä elokuuta 1993.